Vares lentelee ympäri Eurooppaa

Kirja: Moukanpeli
Kirjoittaja: Reijo Mäki
Painovuosi: 1986
Kustantaja: Otava/Seven
Sivut: 227

   Kirjan kirjoittaja Reijo Mäki on syntynyt v.1958. Reijo Mäki on tunnettu Vares-romaaneista, joita hän on tehnyt melkein kaksikymmentä. Reijo Mäki kirjoittelee jännitys kirjoja enemmän, koska siitä on tullut hänen tyylilajinsa.
  
   Kirja on todella mielenkiintoinen, sillä siinä on jännitystä ja se on todella helppolukuista. Alussa kirja on sellaista rauhallista ja tavallista, mutta mitä pidemmälle tarinassa mennään, sitä jännittävämmäksi kirja muuttuu. Vares kirjat saattavat olla suosittuja siksi, koska niistä on tehty elokuviakin. Kirjoihin on helppo samaistua. 
  
   Kirjassa henkilö nimeltään Jussi Vares saa soiton mieheltä, joka haluaa hänet töihin itselleen. Vares päättää lähteä katsomaan tilannetta ja päätyy ison kartanon tapaisen talon portille. Herra paljastuu Johannes A. Peittalaksi, joka kertoo miten hänen vaimonsa, poikansa ja yhtiökumppaninsa, olisivat viemässä kaikki hänen rahansa, kun tämä kuolee. Niinpä Peittala käskee Vareksen lähteä seuraamaan miehen yhtiökumppania. Peittala antaa Varekselle valokuva-albumin, jonka sisäkannessa on maalattu kyyhkynen. Vares joutuukin mitä ihmeellisimpiin seikkailuihin tämän albumin ja kyyhkysen takia.

   Teoksessa ei ole sellaista selkeää miljöötä, koska Vares matkustaa koko ajan. Ainut sellainen miljöön tapainen paikka on varmaan Ibiza, koska hän viettää paljon aikaa siellä, kirjan loppupuolella.

   Vares matkustaa junassa Pariisista Barcelonaan. Junassa hän tapaa kauniin nuoren naisen nimeltään Palo. Ei Jussi Vares vielä silloin tiedä mihin hän joutuu tuon tytön takia. Junassa tyttö hourailee unissaan Alexin nimeä ja sanoo ettei saa tehdä jotain. Vareksen kysellessä tyttö kuitenkin väittää ettei se ollut mitään, mutta lopulta se paljastuukin paljon isommaksi asiaksi. Ibizalla hän näkee kuitenkin karmean näyn, mutta sen saat lukea kirjasta. Osaatko arvata? Sen saat tietää, kun luet Moukanpeli kirjan.
 
 

Lapsityövoima pois Itämaista

   Maailmassa on aina ihmetelty, miksi itämaissa käytetään lapsityövoimaa. On aivan törkeää miten pieniä lapsia pakotetaan tekemään, joillekin ihmisille lenkkareita ja kaikkia sellaisia.
   Syitä näihin ongelmiin löytyy varmaan köyhyys ja diktatuuri. Perheillä ei ole tarpeeksi rahaa ja he joutuvat sen takia laittamaan lapsensa töihin.
   Asian seurauksiin kuuluu koulutuksen puute ja lapset laihtuvat. Lapsista tulee langan laihoja ja he eivät voi hyvin. Perheetkään eivät näe lapsiaan hirveän usein lapsityövoiman takia.
   Ehdotuksia asiaan voisi olla, että lapset saisivat opiskella ja miehet olisivat vaikka siellä töissä. Naisetkin voisivat välillä käydä tekemässä pari tuntia töitä.
   Mielestäni on aivan todella surullista, että nuoret lapset joutuvat tekemään kenkiä. Se ei ole tasa-arvoista lapsien kannalta, sillä lapset eivät ole tehneet mitään väärää, kun taas aikuiset ovat voineet tehdä jotain kamalaa.

Aatun elämä nyt ja aina

   Aatun elämä oli todella surullista. Hänellä ei ollut muita ystäviä kuin yksi, jonka nimi oli Eetu. Aatu ja Eetu tykkäsivät leikkiä joka päivä kaikenlaisia leikkejä. Aatulla oli menneisyydessä paljon huonoja muistoja, sillä hänen äitinsä oli kuollut tulipalossa ja hänen isänsä muutti Ruotsiin ja alkoi myydä kangasta. Aatu oli siis orpolapsi, joka asui nykyään lastenkodissa. Aatu omistaa mopon, jolla hän päristelee Eetun kanssa joka ilta auringonlaskuun. Eräänä päivänä Aatun ollessa koulussa, hänen isänsä palasi kankaittensa kanssa takaisin Suomeen ja halusi poikansa takaisin. Aatun tullessa koulusta, hän juoksi isänsä syliin ja halasi häntä. Aatu muutti isänsä luokse ja alkoi myös myydä kangasta.

Minä ja harrastukseni

     Minun harrastukseni on jalkapallo. Pelaan jalkapalloa LauTP:ssä. Olen harrastanut jalkapalloa 7 vuotta. Aloitin jalkapallon Hiessillan Hurjissa (HIHU). Pelasin vuoden HiHU:ssa ja siirryin LauTP:hen. Pelasin peliurani alussa puolustajana, mutta minut vaihdettiin yksissä treeneissä hyökkääjäksi ja sen jälkeen olen pelannut melkein joka paikassa.
     Harrastan jalkapalloa, koska siinä lajissa kasvaa kunto ja se on kivaa. Välillä ei kiinnostaisi treenailla, mutta ei viitsi kotiinkaan jäädä. Harjoituksia on noin 3-4 kertaa viikossa lisättynä pelit, joita voi olla 1-3 viikossa. Pelaan sekä LauTP:n B-junioreissa ja LauTP:n edustuksessa.
     Pelaamme edustuksen kanssa miesten alueellista nelosdivaria. LauTP:n B-junnujen kanssa pelaamme B-junioreiden kakkosdivaria. Edustuksen kanssa taistelemme sarjassa pysymisestä ja B-junnujen kanssa taistelemme noususta B-junnujen ykkösdivariin.