Lapsityövoima pois Itämaista

   Maailmassa on aina ihmetelty, miksi itämaissa käytetään lapsityövoimaa. On aivan törkeää miten pieniä lapsia pakotetaan tekemään, joillekin ihmisille lenkkareita ja kaikkia sellaisia.
   Syitä näihin ongelmiin löytyy varmaan köyhyys ja diktatuuri. Perheillä ei ole tarpeeksi rahaa ja he joutuvat sen takia laittamaan lapsensa töihin.
   Asian seurauksiin kuuluu koulutuksen puute ja lapset laihtuvat. Lapsista tulee langan laihoja ja he eivät voi hyvin. Perheetkään eivät näe lapsiaan hirveän usein lapsityövoiman takia.
   Ehdotuksia asiaan voisi olla, että lapset saisivat opiskella ja miehet olisivat vaikka siellä töissä. Naisetkin voisivat välillä käydä tekemässä pari tuntia töitä.
   Mielestäni on aivan todella surullista, että nuoret lapset joutuvat tekemään kenkiä. Se ei ole tasa-arvoista lapsien kannalta, sillä lapset eivät ole tehneet mitään väärää, kun taas aikuiset ovat voineet tehdä jotain kamalaa.

Aatun elämä nyt ja aina

   Aatun elämä oli todella surullista. Hänellä ei ollut muita ystäviä kuin yksi, jonka nimi oli Eetu. Aatu ja Eetu tykkäsivät leikkiä joka päivä kaikenlaisia leikkejä. Aatulla oli menneisyydessä paljon huonoja muistoja, sillä hänen äitinsä oli kuollut tulipalossa ja hänen isänsä muutti Ruotsiin ja alkoi myydä kangasta. Aatu oli siis orpolapsi, joka asui nykyään lastenkodissa. Aatu omistaa mopon, jolla hän päristelee Eetun kanssa joka ilta auringonlaskuun. Eräänä päivänä Aatun ollessa koulussa, hänen isänsä palasi kankaittensa kanssa takaisin Suomeen ja halusi poikansa takaisin. Aatun tullessa koulusta, hän juoksi isänsä syliin ja halasi häntä. Aatu muutti isänsä luokse ja alkoi myös myydä kangasta.